Kirkkoisä Augustinus tunnusti manikealaista uskoa ennen kuin kääntyi kristityksi. Ranskalaisen, Libanonissa syntyneen Amin Maloufin suomennettu romaani Valon puutarhat (Gummerus) kertoo Manin tarinan. Manikealaisuus eli manilaisuus oli yksi Persian alueella syntyneistä uskonnoista. Se syntyi 200-luvulla ja on yksi laajemman gnostilaisuuden nimellä tunnetun aatevirtauksen uskonnoista. Nykyisin manikealaisuus on hävinnyt lähes kokonaan. Suurin osa uskonnon perustaneen profeetta Manin kirjoituksista on kadonnut. Manikealaisuus oli synkretistinen ja dualistinen uskonto, jossa kaikki olevainen nähtiin hyvän ja pahan, valon ja pimeyden maailmojen välisenä taisteluna.
↧
Manikealaisuuden perustajan elämästä romaani
↧
Ehdokkaan vakaumusta ei mitata
Viime viikolla herätti runsaasti keskustelua tapaus, jossa Savonlinnassa seurakuntavaaleihin oli asettumassa ehdolle henkilö, joka kertoi pitävänsä Jumalaa taruolentona. Hän kuitenkin perui ehdokkuutensa kohun saattelemana. Kotimaan haastattelemat seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat luottavat toisaalta listojen laatijoihin ja toisaalta äänestäjiin, ettei luottamustehtäviin päädy ihan ketä tahansa. Kenenkään uskoa ei seurakunnalla ole valmiuksia mitata. – Tämä määritelmä antaa mahdollisuuden torpata ehdokkuus, jos henkilö itse kertoo, että hänellä ei ole kristillistä vakaumusta. Sen sijaan seurakunnalla ei ole välineitä vakaumuksen tutkintaan, sanoo Harjavallan seurakunnan vallilautakunnan puheenjohtaja Matti Kaipiainen. Siilinjärven vaalilautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Seppo Laitanen pitää vakaumuksen mittaamista erittäin vaikeana. Hän katsoo, että parempia kriteereitä ehdokkuudelle voisivat olla kaste ja konfirmaatio. – Jos pitäisi jokin kanta valita, kannattaisin ehdokkaalle samoja kriteereitä kuin kummille. Tehtävät ovat yhtä vastuullisia. Lue Kotimaan (18.9.) laajasta artikkelista, minkälainen on kirkkolain kristillistä vakaumusta vaativan pykälän historiallinen tausta ja mitä aiheesta ajattelee Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Lue myös: Seurakuntavaaliehdokas pitää Jumalaa taruolentona Ateistiehdokas vetäytyy vaaleista "Kristillistä vakaumusta ei voi mitata"
↧
↧
Tampereella väitellään sosiaaliturvan tulevaisuudesta
Osallistava sosiaaliturva eli sosiaaliturvan muuttaminen vastikkeelliseksi on keskustelun aiheena Tampereella järjestettävässä keskustelutilaisuudessa maanantaina 22. syyskuuta. Tilaisuuden paneelissa alustavat kansanedustajat Anna Kontula ja Harri Jaskari sekä THL:n tutkija Jouko Karjalainen ja sosiaalityön professori Jari Heinonen. Väittelyn sosiaaliturvan tulevaisuudesta järjestävät yhdessä Tampereen seurakuntien yhteiskunnallinen työn, Tampereen työväenopiston ja Kuule köyhää -toimikunta. Myös yleisölle tarjoutuu tilaisuus esittää omat mielipiteensä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Kuule köyhää toimikunnan edustaja Risto Koivisto, jonka mukaan keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että kyseessä oleva Sosiaali- ja työministeriön valmistelema uudistus on sosiaalipoliittisesti vuosikymmenen merkittävin. – Tämä hanke jakaa poliitikot ja asiantuntijat kahteen leiriin. Kannattajat näkevät työpalvelun tarjoavan köyhille mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan. Vastustajat taas katsovat uudistuksen merkitsevän palkatonta pakkotyötä, Koivisto toteaa.
↧
Esse: “Riippuvuus läheisistä on keino suojautua”
"Olen ollut kaikissa parisuhteissani vaikeuksissa. Nyt olen tiedostanut olevani riippuvainen ja kärsiväni hylkäämisen pelosta. Aiemmin en tiennyt läheisriippuvuudestani, mutta se tuhosi tosi paljon sitä hyvää, mitä parisuhteissa oli. Näin toteaa Espoon seurakuntien Esse-lehden haastattelema Paula Hohti. Kööpenhaminan yliopistossa taidehistorian tutkijana työskentelevä 45-vuotias Hohti lähti neljä ja puoli vuotta sitten opiskelemaan Tommy Hellstenin perustamaan Ihminen tavattavissa -koulutukseen. Hän on pohtinut oman läheisriippuvuutensa syitä sekä mentorikoulutuksessa että psykoterapiassa. – Tajusin, että yksinäisyyden ja tyhjyyden kuilu oli juuri se, jota olin koko elämäni yrittänyt välttää kaikilla eri keinoilla: miessuhteilla, tyttäreen liimautumisella, opiskeluilla, suorittamisilla ja titteleillä. Lue Essestä kuinka läheisriippuvuus on vaikuttanut Hohtin vanhemmuuteen ja mitkä ovat olleet hänen keinonsa irrottautua läheisriippuvuudestaan.
↧
Oulun Karjasillalla vietetään muistimessua
Maailman Alzheimer-päivää vietetään ensi sunnuntaina 21. syyskuuta. Oulussa Karjasillan kirkossa päivän tiimoilta järjestetään muistimessu, joka on suunniteltu yhdessä paikallisen muistiyhdistyksen kanssa. Muistimessu on tavallista lyhyempi ja messussa laulettavat virret ovat tuttuja. Messun toimittaa Satu Kreivi-Palosaari. Maailman Alzheimer-päivää on vietetty vuodesta 1994. Päivää edeltävällä muistiviikolla muistutetaan muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oikeudesta hyvään, ihmisarvoa kunnioittavaan ja elämänlaatua ylläpitävään elämään. Suomessa on noin 130 000 etenevää muistisairautta sairastavaa ihmistä, jotka tarvitsevat tukea.
↧
↧
Porvoon yhteisö laajentui kahdella kirkolla
Eurooppalaisten anglikaanisten ja luterilaisten kirkkojen yhteisö kasvoi viime perjantaina kahdella uudella kirkolla. Yorkissa koolla olleet kirkonjohtajat toivottivat Porvoon yhteisöön tervetulleiksi Latvian evankelis-luterilaisen ulkomaankirkon ja Britannian luterilaisen kirkon. Arkkipiispa Elmars Ernsts Rozitis ja piispa Martin Lind allekirjoittivat Porvoon sopimuksen ehtoollismessun yhteydessä Yorkin arkkipiispan kappelissa. Porvoon yhteisöön kuuluu nyt 15 kirkkoa. Latvian luterilaisella ulkomaankirkolla on noin 25 000 jäsentä ja Britannian luterilaisella kirkolla noin 1500 jäsentä. Kirkkohallituksen ekumeenisten yhteyksien asiantuntijan Tomi Karttusen mukaan molemmat ovat kuitenkin eläviä ja kasvavia kirkkoja, jotka palvelevat kotimaistaan poismuuttaneita. – Britannian luterilaiseen kirkkoon kuuluu paljon esimerkiksi kiinalaisia maahanmuuttajia ja Latvian evankelis-luterilaiseen ulkomaankirkkoon puolestaan Latviasta ulkomaille muuttaneita, Tomi Karttunen kertoo. Karttunen uskoo, että Porvoon yhteisö rikastuttaa sekä jäsenkirkkojensa teologiaa että käytännön työtä. Suomen kirkko on saanut yhteistyöstä muun muassa virikkeitä eri-ikäisten hengelliseen ohjaukseen. Katso täältä Porvoon yhteisön jäsenkirkot.
↧
Emerituspiispa Huovinen toivoo selvitystä avioliitosta
Emerituspiispa Eero Huovinen toivoo avointa selvitystä siitä, mitä avioliitolla on tarkoitettu ja mihin se perustuu. Huovisen aiemmin tänä vuonna eduskunnan lakivaliokunnalle antama lausunto on julkaistu eilen maanantaina Helsingin hiippakunnan nettisivuilla. Lausunto liittyy parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevaan kansalaisaloitteeseen avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta. Piispa Huovisen lausunto on julkaistu kirjoituksena myös tuoreessa Kanava-lehdessä. Lausunnossaan lakivaliokunnalle Helsingin piispana ja tätä ennen dogmatiikan professorina toiminut Huovinen kysyy muun muassa, onko tasa-arvon saavuttamiseksi välttämätöntä, että kaikkia liittoja nimitettäisiin avioliitoiksi. "Vastaisuudessakin lienee kahdenlaisia avioliittoja, heteroliittoja ja homoliittoja, vaikka niitä lain tasolla nimitettäisiinkin avioliitoiksi. Muuttuuko todellisuus sillä, että se pyritään nimityksen muutoksella sivuuttamaan?" Huovinen kirjoittaa. "Kansalaisaloitteen huolellinen käsittely vaatii sen selvittämistä, mitä avioliitolla tarkoitetaan. On varsin yllättävää, että avioliiton luonteesta ei ole viime aikoina juurikaan käyty periaatteellista ja julkista keskustelua. Päähuomio on keskittynyt lähinnä siihen, pitääkö tehty kansalaisaloite hyväksyä vai hylätä. Olisi päästävä syvemmälle perustelujen pohtimiseen, riippumatta siitä, puoltavatko vai torjuvatko ne esittäjiensä mielipiteitä." Huovisen mukaan, ennen kuin avioliittolakia mahdollisesti muutettaisiin, olisi selvitettävä "monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti, mitä avioliitolla historiallisesti ja kulttuurisesti on tarkoitettu ja miten se nykyään ymmärretään." "Sukupuolten biologinen erilaisuus ja täydentyvyys ovat olleet ja ovat yhä edelleen ehto ihmissuvun jatkuvuudelle. Tämä realiteetti tunnustetaan myös silloin, kun vanhemmuus on modernin lääketieteen tai muin keinoin mahdollista samaakin sukupuolta oleville. Elämän syntymisen ihme edellyttänee myös tulevaisuudessa naisen ja miehen erilaisuutta, millä tavalla heidän keskinäiset oikeutensa sitten määritelläänkin. Voisiko tässä olla myös perustelu sille, että yhteiskunta antaa avioliitolle erityisarvon, mutta pitää samalla huolen kaikkien suhteiden tasa-arvoisuudesta?" Huovinen katso lausunnossaan, että erilaisia avioliittokäsityksiä on kautta historian yhdistänyt ajatus avioliitosta miehen ja naisen välisenä suhteena. "Avioliiton yleisyys puhuu puolestaan. Miehen ja naisen välisellä liitolla on laaja globaali arvostus hyvinkin erilaisissa yhteiskunnissa ja uskonnoissa. Olisi tuskin onnellista, jos pohjoisen ja läntisen maailman nykyhetkiset katsomukset loisivat uusia jännitteitä ihmiskunnan keskuuteen. Kulttuureja jakavia ongelmia on muutenkin tarpeeksi." Emerituspiispa toteaa lausuntonsa lopuksi esittäneensä sen ilman viittauksia kristillisen uskon antamiin perusteluihin ja halunneensa pitäytyä yleisinhimillisissä argumenteissa. "Esittämiini kysymyksiin ja näkökohtiin voidaan kuitenkin päätyä myös kristinuskon arvomaailmasta käsin." "Ennen kuin nyt tehtyyn lakialoitteeseen voidaan ottaa kantaa, on käsitykseni mukaan tarpeen laatia mahdollisimman avoin selvitys siitä, mitä avioliitolla on tarkoitettu ja mihin se perustuu. Kun erilaiset perustelut on kirjoitettu auki, turhia vastakkainasetteluja voidaan välttää. Silloin kaikilla on mahdollisuus arvioida omia ja toisten näkemyksiä kunnioittavasti", hän päättää. Eduskunnassa valiokuntakäsittely on yleensä suljettu. Asiaan liittyvästä problematiikasta on kirjoittanut Verkkouutiset . Lausunnon antajat voivat kuitenkin itse julkaista lausuntonsa. Huovisen Kanavan kirjoitus ja varsinainen lausunto ovat molemmat luettavissa täällä
↧
Entinen FBI:n erikoisagentti luennoi lokakuussa miehuudesta Espoossa
Espoon helluntaiseurakunta järjestää lokakuun alussa yhteiskristillisen seminaarin, jossa ruoditaan hämärtyneiksi koettuja sukupuolirooleja. Täyteen miehuuteen -otsikolla järjestettävän tapahtuman pääpuhujaksi on kutsuttu yhdysvaltalainen Abraham Maldonado, jota markkinoidaan ohjelmassa entisenä USA:n merijalkaväen upseerina, FBI:n erikoisagenttina sekä johtajuuden huippuasiantuntijana. Tapahtuman järjestäjien näkökulmasta sukupuoliroolit ovat kehittyneet väärään suuntaan. Tapahtuman vastaava järjestäjä Jukka-Pekka Rahkonen Espoon helluntaiseurakunnasta kertoo, että värikkään työhistorian omaava Maldonado on käynyt aikaisemminkin Suomessa puhumassa seurakunnille, liikemiehille ja johtajille. – Hän tulee puhumaan kokemuksesta hengellisen ja maallisen johtajuuden merkityksestä hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Seminaarissa puhutaan siitä, miten sekä vääristynyt tasa-arvo että ihmiselle välttämättömiä perhesiteitä heikentänyt emansipaatio ovat olleet tuhoisia ihmisille ja Jumalan alkuperäiselle suunnitelmalle, Rahkonen valottaa Kotimaa24:lle. Seminaarin toinen pääpuhuja, Patmos-lähetyssäätiön tutkimusjohtaja Juha Ahvio pitää naisten miehistymistä ja miesten naisistumista luonnollisen lain, biologian ja Jumalan luomisjärjestyksen kannalta ongelmana. Hänen mukaansa perheessä isälle kuuluu tietty johtajuus ja myös ensisijaisesti taloudellinen vastuu. – Välittömänä oikeana toimenpiteenä pitäisi kotiäitiys palauttaa kunniaan. Pohjoismainen hyvinvointimalli on epäonnistunut perustavoitteessaan vanhemmuuden ja perheiden aseman vahvistamiseksi laittamalla naiset töihin ja lapset yhteiskunnan hoidettaviksi, Ahvio katsoo. Ahvio kritisoi miehille asetettua, keinotekoista feminiinistä roolia, jossa mies tekee perinteisiä naisten töitä sillä välin kun lasten äiti luo uraa kodin ulkopuolella. Hän sanoo, että Suomessa oikeistopuolueiden arvot olivat vielä 1950–60-luvulla olennaisesti erilaiset – ja samankaltaiset kuin mitä esimerkiksi yhä tänä päivänä Yhdysvaltojen konservatiivisen oikeiston piirissä on. – Yhteiskunnasta puuttuu perinteinen, konservatiivinen vastavoima. Täyteen miehuuteen -seminaari järjestetään Espoon Siikarannassa 3.-5.10.
↧
Hannu Suihkonen Merimieskirkon pääsihteeriksi
Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus on kokouksessaan 22.9.2014 päättänyt ottaa yhdistyksen uudeksi pääsihteeriksi diakoniajohtaja, pastori Hannu Suihkosen, 51. Pääsihteerin toimeen järjestettiin avoin haku, ja hakijoita tehtävään oli kaikkiaan 14. Suomen Merimieskirkon 11. pääsihteerin toimeen Hannu Suihkonen siirtyy Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniajohtajan toimesta, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2002 lähtien. Suihkonen on aiemmin työskennellyt muun maussa Hampurin merimieskirkon johtajana ja merimiespappina vuosina 1997–2002. Pääsihteerinä Suihkonen aloittaa 1.1.2015. Nykyinen pääsihteeri Sakari Lehmuskallio jää eläkkeelle. Kuva: Suomen Merimieskirkko
↧
↧
Tuulikki Koivunen Bylund jää eläkkeelle
Härnösandin hiippakunnan suomalaissyntyinen piispa Tuulikki Koivunen Bylund on jäämässä eläkkeelle. Hänen seuraajakseen on vastikään valittu Eva Nordung Byström. Turussa syntynyt Koivunen Bylund toimi Uppsalan seurakunnan tuomiorovastina vuosina 1995–2009. Hän on Ruotsin neljäs naispiispa ja ensimmäinen piispaksi nimitetty suomalaissyntyinen nainen. Nordung Byströmistä tulee järjestyksessä 26. Härnösandin piispa. Hänet vihitään virkaansa Uppsalan tuomiokirkossa 14. joulukuuta. Ruotsin kirkossa on 13 hiippakuntaa kaitsevan arkkipiispan Antje Jackelénin lisäksi tällä hetkellä kaksi naispiispaa. Härnösandin ohella naisjohtoinen on Tukholman hiippakunta, jonka piispana toimii Eva Brunne.
↧
Opetushallitus: Virsi ei tee juhlasta uskonnonharjoitusta
Opetushallitus on antanut esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestäjille tarkistetut ohjeet uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta. Niihin sisältyvät ohjeet koulujen uskonnollisista tilaisuuksista koskevat myös ammatillisia oppilaitoksia. Aiempi ohje oli vuodelta 2006. Ohjeet perustuvat eduskunnan perustuslakivaliokunnan, ylimpien laillisuusvalvojien ja Opetushallituksen kannanottoihin. Opetushallitus tähdentää, että koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia tai pitää ruokarukouksia. Kyse on uskonnon harjoittamisesta, johon osallistuminen perustuu oppilaan huoltajan ja toisella asteella opiskelijan omaan ilmoitukseen riippumatta uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä. Uskonnon opetus ei sen sijaan ole Suomen perustuslaissa tarkoitettua uskonnon harjoittamista. Tutustuminen rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin on osa uskonnon opetusta. Opetushallituksen ohjeissa todetaan, että suomalaisella peruskoululla, lukiolla ja ammatillisilla oppilaitoksilla on useita perinteisiä juhlia, joihin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen vuoksi juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Koulun ja oppilaitoksen juhlat ovat osa opetusta ja koulun toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Kirkkohallitus pitää hyvänä, että Opetushallitus on tarkistanut koulun uskonnollisia tilaisuuksia koskevia ohjeitaan. Se katsoo, että tarkennukset vahvistavat uskonnonvapauden toteutumista kouluissa. – On erittäin hyvä, että on saatu eri kouluasteille tarkennetut ohjeet koulun uskonnollisista tilaisuuksista, joita järjestetään yleensä yhteistyössä seurakunnan kanssa. Koulu tiedottaa ajoissa uskonnollisista tilaisuuksista koteihin ja järjestää mielekkään vaihtoehdon niille oppilaille, jotka eivät osallistu. Tämä on uskonnonvapauden kannalta selkeä tilanne, sanoo Kirkkohallituksen asiantuntija Tuula Vinko. Tarkat ohjeet ja säädökset uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta sekä uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä oppilaitoksissa löytyvät Opetushallituksen verkkopalvelusta. Ohjeet esi- ja perusopetukseen Ohjeet lukio-opetukseen Ohjeet ammattikoulujen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseen Kuva: Olli Seppälä
↧
Kirkon yhteistyöasiakirja Inkerin kirkon kanssa päivitettiin
Kirkkohallituksen täysistunto käsitteli viime viikolla vuonna 2000 solmitun Suomen ja Inkerin kirkkojen välisen yhteistyöasiakirjan päivittämistä. Päivitetty asiakirja lähetetään kirkolliskokouksen hyväksyttäväksi. Vaikka viime vuodet ovat paljastaneet kahden sisarkirkon välillä myös tiettyjä teologisia ja kirkkopoliittisia jännitteitä, yhteistyöasiakirjan päivitykseen ei Kirkon ulkoasiain osaston johtajan Kimmo Kääriäisen mukaan liity mitään dramatiikkaa. Mitään periaatteellisia muutoksia ei ole tehty, yhteistyöasiakirja on vain saatettu ajan tasalle. – Peruskuvio on se, että vanha asiakirja luotiin silloin, kun Inkerin kirkko vasta haki rakenteitaan kommunistivallan jälkeen. Vanhassa asiakirjassa viitataan moniin senhetkisiin asiakirjoihin. Uudessa tekstissä viitataan kirkkolakiin ja molempien kirkkojen säädöksiin, Kääriäinen tiivistää. Esimerkki vanhoista, nyt aiheettomista asiakirjoista on Kääriäisen mukaan virkatyöryhmän muistio, joka tehtiin Inkerin kirkon pappispulan vuosina. – Silloin oli erittäin epäselvää, millä koulutustaustalla voitiin vihkiä diakoniksi tai papiksi. Toinen vanha dokumentti on Suomen kirkon Inkeri-neuvottelukunnan yhteistyöperiaatteet ja toimintatavat. – Tämä orgaani on lakkautettu. Nyt toiminta on Inkerin kirkon itsensä koordinoimaa, Kimmo Kääriäinen sanoo. Kontupohjan kirkko. Kuva: Jussi Rytkönen
↧
Uskontojohtajat vaativat toimia ilmaston puolesta
Kolmekymmentä uskonnollista johtajaa vaatii yhteisellä lausunnolla konkreettisia tekoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Climate, Faith and Hope: Faith Traditions Together for a Common Future -lausunto kutsuu valtioita työskentelemään ilmastosopimuksen saavuttamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Sopimuksen tulee olla tarpeeksi kunnianhimoinen, jotta ilmasto ei lämpenisi kahta celsius-astetta enemmän sekä tarpeeksi oikeudenmukainen, jotta ilmastonmuutoksen taakka jakautuisi kohtuullisesti. Lisäksi sopimuksen pitäisi olla tarpeeksi sitova, jotta valtiot toimisivat tehokkaasti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Joillekin lausunnon allekirjoittaneille uskontojohtajille ilmastonmuutos on todellinen, akuutti uhka. Esimerkiksi Tuvalun saarivaltion Tyynellä valtamerellä on ennustettu katoavan vedenpinnan noustessa. – Minun kirkolleni tämä tarkoittaa elämää, koska meidän koko olemassaolomme on haastettu. Jumalan tehtävä meille uskoville on taistella kaikkea sellaista vastaan, joka haastaa elämän jatkumisen, sanoo Congregational Christian Church of Tuvalua edustava pastori Tafue Lusama. Lausunto allekirjoitettiin Kirkkojen Maailmanneuvoston sekä Religions for Peace -yhteenliittymän isännöimässä uskontojen välisessä ilmastokonferenssissa viime sunnuntaina. Yli 30 osallistujaa edustivat muun muassa kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, hinduja ja buddhalaisia sekä alkuperäiskansoja. Samaan aikaan ympäri maailmaa järjestettiin ilmastomarsseja yli 160 maassa. Helsingissä ilmastomarssille osallistui yli tuhat ihmistä ja New Yorkissa 300 000. Tänään tiistaina alkaa New Yorkissa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin järjestämä huippukokous, jolla halutaan antaa vauhtia ensi vuoden Pariisin ilmastoneuvotteluille. Lue myös: "Oikeudenmukainen kasvu edellyttää solidaarisuutta" Kuva: Emilia Karhu
↧
↧
Satanistit tekivät lasten puuhakirjan
Floridan satanistikirkko aikoo jakaa lasten väritys- ja puuhakirjoja koululaisille. Asiasta uutisoi The Huffington Post. "The Satanic Children’s Big Book of Activities -kirjan levitysaikeiden taustalla on floridalaisessa Orangen piirikunnassa raportoitu tapaus viime kuulta. Alueen koulupiirissä oli myönnetty eräälle kristitylle ryhmälle lupa jakaa Raamattuja ja muuta uskonnollista materiaalia tiettyjen julkisten koulujen oppilaille. Tämän seurauksena ateistiryhmittymät ja lopulta myös satanistiyhteisö pyysivät yhtäläistä mahdollisuutta. – Jos koulun johtokunta sallii uskonnollisten kirjasten ja Raamattujen jakamisen oppilaille, on mielestämme vastuullista varmistaa, että näille oppilaille tarjotaan mahdollisuus päästä tutustumaan eriävien uskonnollisten näkemysten eri tyyppeihin. Tämä on vastakohta sille, että seisomme toimettomana kun yksi uskonnollinen ääni hallitsee keskustelua ja toimittaa propagandaa nuorille, sanoi Saatanan temppelin edustaja Lucien Greaves tiedonannossaan. Greaves pitää melko varmana, että kaikkien kyseessä olevien floridalaiskoulujen lapset jo tuntevat kristinuskon ja Raamatun ja nyt heille ehkä ensimmäistä kertaa valotettaisiin, mitä satanismin harjoittaminen käytännössä on. – Arvelemme monien koululaisten olevan uteliaita näkemään, mitä meillä on tarjottavanamme, Greaves toteaa.
↧
Piispa Jolkkonen luennoi kansainvälisessä Luther-tutkijoiden symposiumissa
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen osallistuu parhaillaan Saksan Erfurtissa järjestettävään kansainväliseen Luther-tutkijoiden symposiumiin. Hänen mielestään suomalaisella tutkimuksella on symposiumille paljon annettavaa. Kongressi keskittyy Lutheriin katolisen kirkon uudistajana, niin sanottuna reformikatolilaisena. Jolkkonen pitää symposiumin kysymyksenasettelua uudenlaisena ja myös ekumeenisesti lupaavana. – Aiemmin varsinkin protestanttisten tutkijoiden piirissä Lutheria on pidetty jonkinlaisena supernovana, häkäisevänä tähtenä katolilaisen keskiajan synkällä taivaalla. Katolisilla tutkijoilla taas on ollut taipumus pitää Lutheria individualistina, joka hajotti lännen kirkon. Tässä symposiumissa tutkijat haluavat etsiä realistisempaa ja rakentavampaa lähestymistapaa Lutheriin. Suomalaisella tutkimuksella on paljon annettavaa, sillä se on keskittynyt juuri Lutherin filosofisiin ja teologisiin juuriin. Jatkuvuus luterilaisen ja katolilaisen teologian välillä on vahvempaa kuin aiemmin on ajateltu. Jolkkonen pitää järjestäjien kutsumana esitelmän Martti Lutherin ehtoolliskäsityksestä ja -käytännöistä. Seminaarin järjestävät Erfurtin yliopisto ja Saksan katolinen ekumeeninen instituutti. Kongressi on osa prosessia, jolla katolilainen kirkko valmistautuu vuonna 2017 vietettävään reformaation 500-vuotismuistovuoteen.
↧
Ulkomaanapu aloittaa Ebola-valistuksen Liberiassa ja Sierra Leonessa
Kirkon Ulkomaanapu aloittaa lokakuun alussa Ebola-valistushankkeen Liberiassa ja Sierra Leonessa. Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa oli maailmanterveysjärjestö WHO:n mukaan syyskuussa yli 5 000 sairastunutta ja 2 622 kuollutta. Maiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat ylikuormittuneet, eivätkä pysty käsittelemään tapauksia. Valistushankkeessa jaetaan tietoutta Ebola-verenvuototaudista ja sen tartuntatavoista sekä parannetaan hygienian tasoa jakamalla tarvikkeita – kuten ämpäreitä, saippuaa ja kloriittia – sekä edistämällä hygieniakäytäntöjä. Paikallisten valistustyöntekijöiden, julisteiden, lentolehtisten ja radiotiedotuksen kautta tavoitetaan yli 70 000 ihmistä Liberiassa. – Hankkeella halutaan tavoittaa erityisesti naisia, sillä Ebolaan sairastuneista ja menehtyneistä noin 75 prosenttia on naisia. Naiset perinteisesti huolehtivat sairaista ja pesevät ruumiit, sanoo Humanitaarisen avun koordinaattori Anaïs Marquette. Useiden Ulkomaanavun koulutus- ja toimeentulohankkeiden toimeenpano on jouduttu keskeyttämään toistaiseksi muun muassa koulujen sulkemisen ja julkisten kokoontumisten kieltämisen vuoksi. Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäiväkeräyksen, Naisten Pankin ja Suomen ulkoministeriön rahoittamista hankkeista säästyneet varat on nyt siirretty Ebola-valistushankkeelle. Hanke jatkuu vuoden loppuun, jonka jälkeen tarpeita arvioidaan uudelleen.
↧
Tampereen sinkut pikadeittaavat Aleksanterin kirkossa
Tampereen seurakuntien yhteiskunnallinen työ järjestää Pikadeitti-illan, jota järjestäjä luonnehtii tapahtumaa vastaiskuksi nettideitti -kulttuuriin. Useita vuosia järjestetty treffitapahtuma syntyi puolivahingossa. – Eräs aikakausilehti otti meihin yhteyttä, kun he olivat kuulleet, että meillä järjestetään pikadeittejä. Tuohon aikaan tilaisuus ei ollut vielä olemassa. Seurakuntalaiset taas olivat kaivanneet jo kauan vastaavaa toimintaa. Päätimme sitten yhdistää nämä luulot ja toiveet. Näin tapahtuma syntyi ja sai nimekseen Pikadeitti-ilta, kertoo yhteiskunnallisentyön diakoni Sari Peltonen. Tapahtumassa deittailevat ensin yli 50-vuotiaat ja tämän jälkeen 40–50 -vuotiaat. Naiset istuvat ja miehet kiertävät pöydästä pöytään. Jokaisella on aikaa jutella muutama minuutti keskenään, kunnes keskustelukumppani taas vaihtuu. Keskustelijat kirjaavat paperille omat yhteystietonsa ja henkilön, jonka haluaa tavata uudestaan. Tapahtuman järjestäjät välittävät treffikutsut perille. – Ihmiset haluavat tavata toisiaan ja he kokevat, että kirkko on turvallinen paikka kohdata. Tämä on vastaisku nettideitti -kulttuuriin. Tämän myötä olemme saaneet runsaasti uusia aktiivijäseniä, kun pikadeitteihin osallistuneet ovat löytäneet myös muita aktiviteetteja seurakunnassa, Peltonen toteaa. Katso lisätietoja täältä
↧
↧
Johanna Hurtigille tiedonjulkistamisen valtionpalkinto
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Hurtigille on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto teoksesta Taivaan taimet. Vastapainon kustantama kirja käsittelee vaikuttavasti lasten asemaa ja heihin kohdistuvaa väkivaltaa uskonnollisessa yhteisössä ja perustuu tutkimukseen, jonka kohteena on vanhoillislestadiolainen liike. Tutkimus sai aikaan laajaa julkista keskustelua jo ennen kuin se valmistui. Hurtig on lestadiolaistaustainen sosiaalityön tutkija, jonka väitöskirja käsitteli lastensuojelua. Hänen tutkimuksensa aineistona on liki 180 väkivaltakertomusta, joista valtaosassa oli kyse seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tekijä löytyi yleensä perheenjäsenten tai muiden lähiomaisten joukosta tai muutoin uhrin arkiympäristöstä. Tekijällä oli usein uhriinsa auktoriteetti- tai kasvattaja-asema. Tapauksia kertyi Suomessa yli 60 paikkakunnalta, minkä lisäksi tutkijalle lähetettiin kertomuksia Ruotsin ja Pohjois-Amerikan lestadiolaisyhteisöistä. Kertojat olivat aikuisia, ja osa hyväksikäyttötapauksista oli kaukaa menneisyydestä, osa muutaman vuoden takaa. Tapauksia analysoidessaan Hurtig korostaa yhteisön vastuun näkökulmaa. Monet teoksessa esitetyistä huomioista ovat laajennettavissa koskemaan syrjittyjen asemaa muissakin yhteisöissä, kuten kouluissa, työpaikoilla tai harrastuspiireissä. Hurtig korostaa, että hyväksikäyttötapauksissa tarvitaan sekä juridista että yhteisöllistä käsittelyä. Hänen tavoitteenaan ei ole ollut liata vanhoillislestadiolaista liikettä vaan tervehdyttää sitä. Vanhoillislestadiolainen liike esitti lopulta kollektiivisen anteeksipyynnön ihmisille, jotka olivat joutuneet lapsena liikkeen piirissä seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Taivaan taimet sai myös Vuoden tiedekirja 2013 kunniamaininnan. Katso tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajat 2014 Kuva: Olli Seppälä
↧
Turun tuomiokirkon nuorisokuorosta vuoden musiikkiryhmä
Turun tuomiokirkon nuorisokuoro (Turku Cathedral Youth Choir eli TCYC)) on valittu vuoden musiikkiryhmäksi 2014. Tunnustuksen myönsi Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. TCYC:n monipuolinen ohjelmisto ulottuu vanhasta musiikista gospelsävelmiin ja pienistä teoksista suuriin yhteisproduktioihin. Kotikirkkonsa Turun tuomiokirkon lisäksi kuoro esiintyy säännöllisesti muissa kirkoissa ja tilaisuuksissa ja kuoro on suunnannut usein myös ulkomaille. Sen perustaja ja taiteellinen johtaja on Turun tuomiokirkon kanttori Anu Åberg ja se koostuu noin 22:sta iältään 14–30 -vuotiaasta laulajasta. TCYC on palkittu maailman suurimmassa kuorokilpailussa, vuoden 2014 "kuorojen olympialaisten" kutsusarjassa Latviassa hopeamitalilla ja diplomilla. Vuonna 2015 kuoro kilpailee Vietnamissa. Kuoron suojelija on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen ja sen vakituisena, omana urkurina ja säestäjänä toimii Turun tuomiokirkon urkuri Markku Hietaharju. Valinnan Vuoden musiikkiryhmästä tekee Kirkkomusiikkiliiton liittohallitus kirkkomusiikkipiirien, ruotsinkielisen kirkkomusiikkiliiton ja hiippakuntakanttoreiden tai hiippakuntien kirkkomusiikkiasiantuntijoiden esitysten pohjalta. Valintaperusteiden mukaan valittavan ryhmän tulee muun muassa olla aktiivinen, innostava, järjestäytynyt ja ennakkoluuloton. Sen on myös ansioiduttava kirkon musiikin piirissä tapahtuvassa musiikkityössä. Vuoden musiikkiryhmä saa tunnustusmaininnan lisäksi rahapalkinnon ryhmän toiminnan tukemiseen. Tänä vuonna palkkio on tuhat euroa. TCYC:lle nyt myönnetty tunnustus luovutetaan Pyhäinpäivänä Turun Tuomiokirkossa, jossa kuoro toteuttaa Mozartin Requiemin yhteisproduktiona muiden turkulaisten kuorojen kanssa.
↧
Ajassa elävät seurakunnat osallistuvat joukkoistamiseen
Yhteismaa ry:n vetämän Nappi Naapuri -hankkeessa yhdistyy uudenlainen kaupunkikulttuuri, joukkoistaminen ja kristillisiin arvoihin sopiva idea. Siksi sitä rahoittivat myös Hallion ja Lauttasaareen seurakuntaa ja Helsinki Missio. Nappi Naapuri on uudenlainen naapuriapua tarjoava sosiaalinen media, jossa kirjautuneet käyttäjät voivat tarjota apua ja järjestää asuinalueensa asioita. Palvelun joukkorahoitukseen osallistui joukko yksityishenkilöitä sekä muutama yhteisö. Rahoittajien joukosta löytyvät myös Lauttasaaren ja Kallion seurakunnat sekä Helsinki Missio. Miksi juuri seurakunnat ja Helsinki Missio lähtivät mukaan rakentamaan uudenlaista yhteisöllisyyttä? Lue Kotimaa Pro:sta Henrietta Grönlundin ja Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäen näkemyksiä joukkoistamiseen osallistumisesta. Nappi Naapurin esittely mesenaatti.me-sivustolla
↧