Suomen Lähetysseura on myöntänyt 100 000 euroa Lietchuorin pakolaisleirin asukkaiden tukemiseen Gambellassa, lounaisessa Etiopiassa. Maahan on tämän vuoden kuluessa tullut jo yli 160 000 Etelä-Sudanin väkivaltaisuuksia paennutta, suurin osa Gambellan alueelle. Lähetysseuran tuki menee Luterilaiselle maailmanliitolle, joka vastaa Lietchuorin pakolaisleirin vesi- ja sanitaatiohuollosta, elinkeinojen kehittämisestä sekä välttämättömästä materiaaliavusta. Syyskuun alussa leirillä oli lähes 50 000 pakolaista ja tulijoiden määrä ylittää leirin kapasiteetin. Suurin osa heistä on nuer-heimoon kuuluvia naisia ja lapsia. Lisähaasteena ovat elokuussa alkaneet sateet ja niistä aiheutuvat tulvat, joiden takia pakolaisten tilanne on käynyt entistä vaikeammaksi. Etiopiaan odotetaan jopa 300 000 eteläsudanilaista pakolaista vuoden loppuun mennessä.
↧
Lähetysseuralta 100 000 euroa sudanilaispakolaisten tukemiseen
↧
Candominosta YLE:n vuoden nuorisokuoro
Nuorista aikuisista koostuva espoolainen kamarikuoro Candomino on valittu Yleisradion vuoden nuorisokuoroksi kaudelle 2014–2015. Yle Kulttuuri ja viihteen klassisen musiikin toimitus on valinnut vuoden nuorisokuoron jo vuodesta 1988 lähtien. Candomino tunnetaan korkeatasoisesta musiikin esittämisestä sekä tiiviistä ja puhtaasta soinnistaan. Kuoron suojelija on Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma. Vuonna 1967 musiikkineuvos Tauno Satomaan perustamaa kuoroa on vuodesta 2005 alkaen johtanut Esko Kallio. Kuoro esiintyy säännöllisesti kotikaupungissaan Espoossa, muualla Suomessa ja ulkomailla. Yleisradion vuoden nuorisokuoron radioitava joulukonsertti pidetään joulukuussa Espoon tuomiokirkossa. Yle Radio 1 lähettää myös Candominon kevätkonsertin. Lisäksi vuoden nuorisokuoron ohjelmaan sisältyy muun muassa äänityksen tekeminen Yleisradiolle.
↧
↧
Irakin piispa: Missä ovat YK ja Eurooppa?
Vatikaanissa vieraillut Bagdadin katolinen apulaispiispa Schlemon Warduni pyytää Eurooppaa lisäämään painetta vapauttaakseen Irakin kristittyjen kylät. Hänen mukaansa apu ylipäänsä on tullut aivan liian myöhään. Asiasta uutisoi Middle East Online . Jo puolet Syyrian kristityistäkin on arvioiden mukaan jättänyt kotinsa. Piispa Wardunin mukaan Islamilainen valtio eli IS-terroriryhmä ei ollut vielä viisi kuukautta sitten vahva, ja silloin sen toimintaan vaikuttaminen olisi ollut helppoa. - Mutta kansainvälinen yhteisö oli tuolloin syvässä unessa. - Tahdomme kansainvälistä interventiota, sen pitää olla nopea ja yhtenäinen, Eurooppa ja USA yhdessä. -Missä on YK, Eurooppa ja Euroopan parlamentti? hän kysyy. Piispan mukaan IS-militantit toimivat kuin "eläimet". He toimivat kaikkia uskontoja ja kaikkia 2000-luvun kulttuureita vastaan. Viime kuussa Vatikaani poikkesi pitkäaikaisesti politiikastaan konfliktin ratkaisemisessa ja antoi tukea USA:n IS:ää vastaan tekemille ilmaiskuille Irakissa.
↧
Urpilaisen mielestä kirkko voisi olla äänekkäämpi arvokeskustelun herättäjä
Jutta Urpilainen totuttelee valtiovarainministerinä ja SDP:n puheenjohtajana vietettyjen vuosien jälkeen taas kansanedustajan rooliin. Vantaan Laurin haastattelussa hän pohtii muun muassa kirkon roolia arvokeskustelijana ja arvojohtajana. Urpilainen peräänkuuluttaa talouteen ja politiikkaan tilaa myös arvokeskustelulle. – Kun ajat ovat taloudellisesti vaikeat, on mietittävä, mikä on oikeasti tärkeää. Silloin korostuvat arvot, joiden pohjalta päätöksiä tehdään. Urpilaista itseään ovat ohjanneet kristilliset arvot sekä elämässä että politiikassa. Hän toivoo, että ne ovat näkyneet myös siinä, miten hän on poliittisella urallaan toiminut. – Kuvailisin kristinuskoa kivijalaksi, jonka päälle elämäni on rakentunut. Urpilainen on pohtinut paljon arvojen, etiikan ja talouden suhdetta toisiinsa. Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämisessä tai veronkierrossa ei ole kyse pelkästään rahasta, vaan myös siitä, mikä on oikein. Hän kokee, että kirkolla on paitsi yhteiskunnallinen tehtävä myös arvokeskustelijan ja arvojohtajan rooli. – Siksi myös kirkko voi osallistua keskusteluun siitä, voiko taloutta ja etiikkaa yhdistää. Urpilaisen mielestä kirkko voisi olla entistäkin äänekkäämpi arvokeskustelun herättäjä ja ylläpitäjä. Hän uskoo, että sitä kyllä kuunneltaisiin. – Eikä pelkästään politiikassa, vaan myös talouselämässä. Lue koko haastattelu Vantaan Laurista.
↧
Maahanmuuttajanuoret voivat huonosti
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa on selviä eroja verrattuna valtaväestön nuoriin ja muihin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret olivat muita yleisemmin vailla yhtään läheistä ystävää. He joutuivat muita nuoria yleisemmin myös kiusatuiksi, fyysisesti uhatuiksi ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi. He kokivat terveytensä heikommaksi kuin muut nuoret, olivat yleisemmin väsyneitä ja oireilivat muita nuoria yleisemmin. Heillä oli muita yleisemmin myös ahdistuneisuutta ja koulu-uupumusta. Lisäksi he tupakoivat, joivat alkoholia ja kokeilivat huumeita yleisemmin kuin muut nuoret. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret kokevat koulun työilmapiirin heikommaksi kuin muut ja heillä on enemmän vaikeuksia opiskelussa kuin muilla. Koulunkäynnin ja opiskelun ongelmiin he kokevat saavansa apua harvemmin kuin muut nuoret. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskysely mahdollisti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa Suomessa maahanmuuttajataustaisten nuorten terveyden ja hyvinvoinnin laajamittaisen ja kattavan erillisen tarkastelun. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä itse ulkomailla syntyneitä nuoria, joiden vanhemmat ovat myös syntyneet ulkomailla.
↧
↧
Professorilta sapekasta kritiikkiä journalistien jäsenehdoista
Tampereen yliopiston journalistiikan vierailuprofessori Renny Jokelin moittii ankarasti alansa ammattijärjestöä Journalistiliittoa uusista jäsenehdoista. Jokelin katsoo, että "jatkossa kuka tahansa saa kutsua itseään journalistiksi ja liittyä Journalistiliittoon". Jokelinin näkemyksistä uutisoi Tampereen yliopiston Aikalainen-lehti. Journalistiliitto hyväksyi viime toukokuussa uudet jäsenehdot, joiden mukaan "liiton jäseneksi voidaan ottaa henkilö, jonka työ sisältää olennaisena osana journalistisia elementtejä, ja jonka työ on ammattimaista ja tuottaa siis taloudellista tulosta". "Jäsenedellytysten tarkastamisesta luovutaan ja luotetaan hakijan omaan näkemykseen jäsenkelpoisuudestaan", lukee liiton jäsenmuistiossa Aikalainen-lehden mukaan. – Journalistin koulutuksella ei jatkossa ole väliä. Liiton jäseneksi voi päästä siis vaikkapa agronomi, autokuski, homeopaatti, sähköasentaja – jos hän johonkin kirjoittelee, kuvaa jonkinlaisia nettivideoita, perustaa omia "journalistisia" verkkopalveluitaan jne., jotka jollakin tavalla leviävät ja tuottavat rahaa, Jokelin paukuttaa lehdelle. Jokelinin arvion mukaan päätös saattaa merkitä media-alan hajaantumista ja yleisön luottamuksen menettämistä Journalistiliitto on nyt avoin muun muassa tiedottajille, jotka työskentelevät kuntien ja valtion palveluksessa, poliittisissa puolueissa, ammatti- ja kansalaisjärjestöissä, viestintätoimistoissa, asiakaslehdissä, yrityksissä ja seurakunnissa. Aikalainen-lehden artikkeli
↧
Hitlerin lapsuudenkodista museo – Velvollisuuden talo
Adolf Hitlerin Itävallassa sijaitsevasta syntymäkodista kaavaillaan museota. Nimeksi on ehdolla "Velvollisuuden talo". Asiasta kertoo muun muassa israelilainen sanomalehti Haaretz. Rakennus, jossa Hitler syntyi vuonna 1889, sijaitsee Branau am Innin kaupungissa. Huffington Postin mukaan talo on vuosien saatossa palvellut muun muassa pankkina, kirjastona, kouluna ja kehitysvammakotina. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään ja Itävallan sisäministeriö vuokraa sitä paikalliselta asukkaalta. Paikasta on lehtitietojen mukaan tullut uusnatsien pyhiinvaelluspaikka Hitlerin syntymäpäivänä. Museoidea on itävaltalaisen historioitsijan Andreas Maislingerin, jonka mukaan Velvollisuuden talo antaisi opiskelijoille ja nuorille mahdollisuuden tutkia ihmisyyttä kohtaan tehtyjä rikoksia ja toista maailmansotaa. Maislingerin idean kerrotaan saaneen tukea Schindlerin listan tuottajalta ja Holokaustista selvinneeltä Branko Lustigilta. Braunau am Innin kaupunginyhdistyksen odotetaan myös tukevan suunnitelmaa. Lopullisen hyväksynnän hankkeelle antanee Itävallan sisäministeriö myöhemmin tänä vuonna.
↧
STI haluaa järjestää yliopistokelpoista opetusta
Herätysliikepohjaisen Suomen teologisen instituutin hallitus hyväksyi kokouksessaan huhtikuussa STI:n strategian 2014 – 2019. Sen vision mukaan vuonna 2019 STI on merkittävä teologinen koulutuslaitos, joka tarjoaa mahdollisuuden suorittaa EU:n koulutusjärjestelmän tunnustaman teologisen alemman korkeakoulututkinnon. Tutkinnon suorittaneet voivat jatkaa yliopistojen maisteriohjelmaan. Asiassa on tarkoitus edetä lyhyin askelin. Ensin opiskelijoille tarjottaisiin opintokokonaisuuksia, jotka AHOT–prosessin (Aikaisemmin hankittujen opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen) perusteella voitaisiin lukea hyväksi yliopistojen teologiseen tutkintoon. Hyväksiluettavien opintokokonaisuuksien tarjoaminen alkaisi syksyllä 2016. STI:n pääsihteeri Ville Auvinen kertoo Kotimaa24:lle, että lähtökohtana on, että koulutusta järjestettäisiin yhteistyössä STI:n taustajärjestöjen kansanopistojen kanssa. Hän painottaa, että alkuun keskityttäisiin vain opintoihin, jotka voitaisiin lukea hyväksi yliopistossa. – Tulevaisuudessa olisi ehkä oma tutkinto, ja sekin vaan kandin tutkinto, mutta nämä ovat vasta ihan suunnitelman ja unelman puolessavälissä, Auvinen sanoo. Auvisen mukaan asia suunnitelmalla ei sinänsä ole liittymäkohtia kirkkoon, sillä opintojen hyväksyminen olisi yliopistojen ja STI:n välinen asia.
↧
IL: Pirkko Jalovaara vietti yön putkassa
Iltalehden mukaan saarnaaja Pirkko Jalovaara joutui viettämään alkuviikosta yön putkassa, sillä hän hermostui häntä rahankeräysepäselvyyksistä kuulustelleeseen poliisiin. – En kiistä, mutta en myöskään myönnä asiaa, sanoo tutkinnanjohtaja Hannu Männikkö Helsingin poliisista Iltalehdelle. Männikön mukaan tapauksen ympärillä on ollut "melkoinen härdelli", ja poliisi kaipaa työrauhaa. Jalovaara on epäiltynä rahankeräysrikoksesta, joka liittyy Rukousystävät-yhdistyksen rahankeräyksiin vuosina 2009–2013. Lue Iltalehden juttu
↧
↧
Suomen Helluntaikirkossa yli 8000 jäsentä
Suomen Helluntaikirkon jäsenmäärä on yli 8000, kun Tampereen Kristillinen Yhteisö -seurakunta liittyi kirkkokunnan jäseneksi. Suomen Helluntaikirkkoon kuuluvia jäsenseurakuntia on nyt 41 ja henkilöjäsenmäärä oli syyskuun 2014 alussa 8011. Yhdyskunnan jäsenmäärä on ollut tasaisessa kasvussa. Helluntaiherätys on jakautunut kahteen osaan. Vuonna 2002 perustettu Suomen Helluntaikirkko on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, mutta Suomen Helluntaikansaan kuuluvat seurakunnat ovat toimivat itsenäisesti yhdistyspohjalta. Kaikkiaan Suomessa on noin 46 000 helluntailaista eli valtaosa heistä ei kuuluu Suomen Helluntaikirkon seurakuntiin.
↧
Skotlannin itsenäistyminen ei muuttaisi mitään kirkollisesti
Skotlannissa on tänään kansanäänestys siitä, itsenäistyykö maa vai jatkaako se osana Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Jos Skotlannista tulisi itsenäinen valtio, se ei muuttaisi kirkollisesti mitään. Englannista poiketen Skotlanti ei ole historiallisesti anglikaanisen kirkon valta-aluetta. Skotlannin kirkko (Church of Scotland) on 1500-luvulla muodostunut reformoitu kirkko. Se on kansallinen kirkko, jolla ei kuitenkaan ole valtionkirkon asemaa. Tästä huolimatta hallitsija ja Englannin kirkon pää (Supreme Governor), kuningatar Elisabet II nimittää Skotlannin kirkon kirkolliskokoukseen edustajakseen komissaarin (The Lord High Commissioner). Hallitsija on myös Skotlannin kirkon järjestyksen suojelija. Skotlannissa on 5,3 miljoonaa asukasta. Skotlannin kirkolla on jäseniä (eri lähteiden mukaan) 450 000 – 1,1 miljoonaa. Skotlannissa toimii myös anglikaaninen vähemmistökirkko, Englannin kirkosta erillinen ja itsenäinen Skotlannin episkopaalinen kirkko (Scottish Episcopal Church). Sillä on noin 50 000 jäsentä. Britannian kirkot eivät ole kommentoineet julkisesti Skotlannin mahdollista eroa. Suomen anglikaanisen kirkon pappi Tuomas Mäkipää kertoo, ettei ole nähnyt yhtäkään Englannin kirkon kannanottoa asiaan. – Ylipäätään en usko, että Skotlannin mahdollisella erolla unionista olisi kirkollisessa tai ekumeenisessa mielessä minkäänlaista vaikutusta, hän arvioi. Koska Skotlannin kirkot ovat ennenkin olleet itsenäisiä, valtiollinen itsenäisyys ei Mäkipään mukaan muuttaisi kirkkojen itseymmärrystä. – Omana kokemuksenani voisin sanoa, että tietynlainen kansallinen ylpeys on Skotlannissa, Walesissa ja Irlannissa ollut olemassa kirkkojen piirissä tähänkin saakka.
↧
Lahdessa nousi meteli diakoniajohtajan nimityksestä
Lahden yhteinen kirkkoneuvosto pyyhki syyskuun kokouksessaan pöytää diakoniajohtajan virantäyttöä selvittäneen asiantuntijatyöryhmän mielipiteellä. Selvitystyöryhmä esitti diakonian ja sairaalasielunhoidon johtajan virkaan yksimielisesti merimiespastori Kari Latvusta, mutta esitys kaatui YKN:n kokouksessa tehdyn vastaesityksen jälkeen äänin 9-1. Ainoa Latvuksen puolesta kokouksessa äänestänyt kirkkoneuvoston jäsen oli itsekin selvitystyöryhmään kuulunut Terttu Pohjolainen, jota esityksen kaatuminen tyrmistyttää. – Kaunis lausunto on, että äänestyksessä olivat vastakkain asiantuntija ja neuvoston jäsenille tuttu kaveri, Pohjolainen sanoo. Hän pitää mahdollisena, että valintaan on vaikuttanut myös kirkkopolitiikka. – En voi kertoa millaista keskustelua kokouksessa käytiin, koska se on luottamuksellista mutta uskon, että semmoiset asiat ovat voineet vaikuttaa. Meillä oli kriteerit asiantuntemukselle ja Latvus täytti ne. Koen, että selvitystyöryhmän mielipiteellä pyyhittiin lattiaa. YKN:n puheenjohtajan, Launeen kirkkoherran Heikki Pelkosen mukaan kokouksessa tuotiin äänestyksen edellä esille hyvin monenlaisia näkökulmia. Kirkkopolitiikasta ei Pelkosen mukaan puhuttu. – Valittavien herätysliiketaustoista ei ollut puhetta. Valitsijoiden joukossa on tavallista seurakuntaväkeä, puoluemandaatilla olevia ihmisiä ja ihmisillä on myös eri herätysliiketaustoja, Pelkonen sanoo. Valintaa ei perustella YKN:n kokouspöytäkirjassa millään tavoin. Selvitystyöryhmän esityksen kokouksessa esitellyt Lahden seurakuntien hallintojohtaja Hannu Sarikka ei ihmettele perustelujen puuttumista. – Tämmöinen virantäyttäminen silloin kun kirkkoneuvosto sen tekee, on niin sanottu vaali ja kun se näin toimitetaan, siinä ei tarvitse olla varsinaisesti perusteluja. Toki päätöstä tehtäessä jäsenet ovat käyttäneet puheenvuoroja ja perustelleet kantaansa, mutta niitä ei ole merkitty pöytäkirjaan, koska sitä ei meidän käsityksemme mukaan pidetä välttämättömänä, Sarikka sanoo. Hän kertoo ymmärtävänsä oikein hyvin, että menettely herättää kysymyksiä. – Meillä on tapana nimetä keskeisten esimiestehtävien täyttöön valmisteluryhmä, joka on hakenut tähän tehtävään parasta mahdollista saatavilla olevaa henkilöä. Mutta kannattaa pitää mielessä se, että YKN:llä on viime kädessä päätöksen tekijänä vapaa oikeus valita kenet haluaa vähimmäisvaatimuksen täyttävistä hakijoista. Terttu Pohjalainen pitää YKN:n päätöstä hyvän hallintotavan vastaisena vaikkakin muodollisesti oikeana. – Olen harkinnut oikaisuvaatimuksen tekemistä. Viranomainen, jolle se tulisi esittää, on päätöksen tehnyt yhteinen kirkkoneuvosto. Seuraava osoite olisi hallinto-oikeus. Kyllä tässä valitsijatyöryhmä tuntee itsensä nurkkaan ajetuksi. Korjattu 19.9. Kari Latvuksen titteli merimiespastoriksi.
↧
Pissaava poika ei rassaa ortodokseja
Uspenskin katedraalin välittömässä läheisyydessä Helsingin Kauppatorilla pissivä Bad Bad Boy ei ole herättänyt keskustelua Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa. Pitäisikö patsaan jäädä paikalle? Pitkin Esplanadia liturgiaan kulkeva seurakuntalainen tulee väistämättä ohittaneeksi E.T.:ltäkin näyttävän ureaa ruiskivan kahdeksanmetrisen patsaan. – Ei poika häiritse ollenkaan. Eikä ole tullut mitään kuittailua seurakuntalaisiltakaan, kyllä heillä huumorintajua ja leikkimieltä riittää. Henkilökohtaisena kommenttina sanon, että ei oo mun tontilla, kyllä se siihen mahtuu, Helsingin ortodoksisen seurakunnan Uspenskin katedraalin pappi Mikko Leistola kertoilee. – Onhan katedraalia yritetty piilottaa jo Alvar Aallon toimesta (sen edessä on Aallon suunnittelema Stora Enson pääkonttori) eikä sen vieressä oleva maailmanpyöräkään nyt ole välttämättä onnistuneella paikalla. Mutta kaupunkitilaan mahtuu kaikenlaista ja siihen kuuluu moniäänisyys, Leistola nauraa. Bad Bad Boy on kuvataiteilija Tommi Toijan betoniveistos. Se liittyy taiteilijan näyttelyyn Amos Andersonin taidemuseossa. Yleisradion Strada-ohjelma on jo ehtinyt ehdottaa monumenttia pysyväksi. Leistola pohtii, ettei kaikkien hätkähdyttävien taideteosten tarvitse välttämättä jäädä pysyviksi. – Silloin ne eivät enää olisikaan hätkähdyttäviä, vaan jäisivät yksinkertaiseksi kaupunkisuunnitteluksi. Ihan henkilökohtaisesti sanottuna, kun on arkkitehtonisesti niin vahva tila kuin Helsinki, olen silloin tällöin hieman huvittunut kun se otetaan taiteellisesti haltuun jollain pop up -jutulla. Tämäkin kaupunkitila on itsessään niin vahva ja monelta osin monumentaalinen ja hienosti suunniteltu, että siinä mielessä tilataideteokset jäävät jopa vähän vaisuiksi. Kun katsoo ihmisiä, jotka parveilevat patsaan ympärillä, ei ihmettelisi, vaikka patsas olisi tullut paikalle pysyvästi. Tänään torstaina moni turisti kuvasi hahmoa. Moni halusi kuvauttaa myös itsensä sen lähellä, "suihkun" allakin. Valokuvaajilla oli säännönmukaisesti hymy kasvoillaan. Paha poika näytti tuottavan hyvää mieltä.
↧
↧
Neljännesvuosisata ystävyysseurakuntatyötä Raahessa
Tulevana viikonloppuna Raahessa vietetään 50 virolaisen ja Raahen seurakunnan väen kesken ystävyysseurakuntatyön 25-vuotisjuhlaleiriä. Nykyisen Raahen seurakunnan alueella eli aiemmin Raahen, Pattijoen ja Vihannin seurakunnissa aloitettiin ystävyysseurakuntatyö ensimmäisten joukossa Suomessa vuonna 1989. Yhteistyö alkoi Neuvostoliiton aikana Viron luterilaisen kirkon Kullamaan ja Lääne-Nigulan sekä Märjamaan seurakuntien kanssa. Seurakunnat sijaitsevat alueellisesti käytännössä vierekkäisillä paikkakunnilla. Ensimmäisiä asioita 1990-luvun alussa oli seurakuntatalojen rakennustöiden avustaminen Kullamaalle ja Märjamaalle. Lääne-Nigulassa tuettiin kirkon lämmityksen toteutusta. Ystävyyssuhteet ovat toimineet vuorovaikutuksellisesti seurakuntien välillä. Myös yhteistyötä kuntien kanssa on viritelty ja toteutettukin. Raaheen tulevan virolaisjoukon mukana on jo nyt paikallisesti yhteistyötä seurakuntien kanssa tekevän kolmen kunnan kunnanjohtajat, jotka tapaavat vierailullaan Raahen kaupungin johtoa.
↧
Seitsemän piispaa haastattelijoina Kirjamessuilla
Helsingin Kirjamessuilla 23. – 26.10.2014 Messukeskuksessa kuullaan piispojen tekemiä kirjailijahaastatteluja. Mukana ovat evankelis-luterilaisen kirkon piispat Irja Askola, Voitto Huotari, Seppo Häkkinen, Simo Peura, Juha Pihkala, Matti Repo ja Björn Vikström. Piispat ovat itse valinneet haastattelujensa aiheet ja haastateltavat. Haastatteluja on messuilla kolmena päivänä, torstaista lauantaihin. – Haluamme tuoda kirkkoa ja sen tekemää hyvää työtä vahvasti esille myös kirjamessuilla. Marraskuussa on seurakuntavaalit, joten senkin vuoksi meillä on paljon kerrottavaa. Haluamme tuoda piispat lähemmäksi ihmisiä. Piispat lukevat paljon ja kirjat herättävät heissä ajatuksia, joita nyt pääsevät jakamaan kirjailijoiden ja yleisön kanssa, kertoo johtaja Pekka Rehumäki Kirkkohallituksesta.
↧
K&K: “ISIS:n väkivalta ei ole silmitöntä tai sattumanvaraista”
Tuoreessa Helsingin seurakuntien Kirkko ja kaupunki -lehdessä pohditaan muun muassa, millainen merkitys uskonnolla on muslimiterroristeille. Haastateltavana ovat helsinkiläinen juristi Husein Muhammedin ja jihadismista väitöskirjaa valmisteleva Suomen puolustusvoimien kapteeni Atte Kaleva. Muhamedin mielestä kuka tahansa pystyy irrallisista Raamatun tai Koraanin jakeista luomaan aivan niin väkivaltaisen tai rauhanomaisen uskontulkinnan kuin haluaa. Terroristijärjestöt ovat kuitenkin hänen mukaansa aina olleet vähemmistössä, ja aina ne ovat olleet myös enemmistön tuomitsemia. – Totta kai terroristit itse ovat mielissään siitä, että heitä pidetään oikeina uskonnon edustajina. Muslimien enemmistö ei silti pidä heitä millään tavalla hyväksyttävinä, Muhammed sanoo. Atte Kalevan mielestä näkemys, jonka mukaan uskonnolla olisi vain vähäinen merkitys muslimiterroristeille, ei pidä paikkaansa. – Jihadismista ei voi puhua ottamatta huomioon, että jihadistit itse pitävät toimintansa suurimpana motivoijana islamia, Kaleva toteaa. Kalevan mielestä esimerkiksi ISIS:n väkivalta ei suinkaan ole silmitöntä tai sattumanvaraista - toisin kuin media on esittänyt. – Valtaosassa, mitä tähän mennessä olen nähnyt, se seuraa hyvin tarkasti ja kirjaimellisesti šariaa. ISIS:n kannalta muslimit, jotka ovat laimentaneet šarian jättämällä siitä joitain osia pois, ovat luopuneet islamista. Uskosta luopumisen rangaistuksena on kuolemantuomio, Kaleva sanoo. Lue koko artikkeli Kirkko ja kaupunki -verkkolehdestä
↧
Jeesuksen näkeminen paahtoleivässä toi huumori-Nobelin
Yhdysvalloissa on jaettu jälleen jokavuotiset huumori-Nobelit Harvardin yliopistossa. Palkinto jaetaan tutkijoille, joiden tutkimusaiheet saavat ensin nauramaan ja sitten ajattelemaan. Neurotieteiden sarjassa huumori-Nobelin voitti Jeesuksen näkeminen paahtoleivässä -tutkimus, joka yritti selvittää, mitä tapahtuu ihmisen aivoissa, kun he näkevät ihmiskasvoja paahtoleivänpalassa. Palkintoja saivat myös tutkimukset jotka selvittivät sitä, onko kissan omistaminen psyykkisesti vaarallista, kuinka porot suhtautuvat jääkarhuiksi pukeutuneisiin ihmisiin sekä sitä, voiko vauvan kakkaa käyttää hapatetun makkaran tuotannossa. Palkinnoista kertoi esimerkiksi Yle. Huumori-Nobelien nettisivu
↧
↧
Vielä ehtii mukaan Nälkäpäiväkeräykseen
Suomen Punaisen Ristin (SPR) jokavuotinen Nälkäpäiväkeräys on paraikaa käynnissä. Nälkäpäivä järjestetään tänä vuonna jo 34. kerran. Keräys päättyy huomenna 20. syyskuuta. Nälkäpäivässä kerätään varoja SPR:n katastofirahastoon. Katastrofirahastoon tallennetut varat ovat sitomattomia, eli niitä ei ole ennalta osoitettu tiettyyn kohteeseen. Varoilla voidaan auttaa siellä, missä kulloinkin on suurin hätä - esimerkiksi luonnonkatastrofien ja sotien uhreja eri puolilla maailmaa. Lisäksi lahjoituksilla tehdään pitkäaikaista kehitysyhteistyötä. Varoja käytetään myös kotimaassa: apua annetaan henkilöille ja perheille, jotka ovat äkillisissä onnettomuuksissa joutuneet vaikeaan tilanteeseen. Tällainen tilanne voi olla vaikkapa tulipalo, tulva tai rikoksen uhriksi joutuminen. Katso lisätietoja Nälkäpäivästä täältä Kuva: Jarkko Mikkonen/SPR
↧
Sat-7:n toiminnanjohtaja: Tv:llä tavoitat kaikki
Kristillinen tunnustustenvälinen satelliittikanava SAT-7 tavoittaa jopa 20 miljoonaa katsojaa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä. Kanavan toiminnanjohtaja Terence Ascott kävi Suomen Lähetysseurassa kertomassa työstä. Ascottin mukaan Sat-7:n näkyvyysalueilla melkein jokainen ihminen, valtaosa on tv-vastaanottimen tavoitettavissa. – Jopa Irakissa, jossa satelliitti-tv on laiton, yli puolella on pääsy siihen. Niinpä hätkähdyttävät 4,1 miljoonaa alle 15-vuotiasta katsoo Irakissa Sat-7:ää.Internet tekee myös tuloaan, mutta lukutaidottomuus ja hitaat yhteydet hidastavat sen käyttöä. SAT-7 sanoo suoraan, että sen tavoite on kertoa Jumalan rakkaudesta ja tarjota alueen ihmisille mahdollisuus kertoa tv:ssä Jeesuksesta. Tämän voisi arvioida olevan vaarallistakin, mutta Ascottin mukaan järjestö on välttynyt suuremmilta vastaiskuilta eikä esimerkiksi aseistettuja vartijoita käytetä. Toki myös erilaiset sosiaaliset ja yhteiskuntaa kehittävät tavoitteet ovat vahvasti pinnalla. Satelliittikanavan ohjelmat pyrkivät monin tavoin parantamaan yhteiskunnallisia oloja ja kehittämään muun muassa lukutaitoa. Lisäksi ohjelmilla pyritään luomaan siltoja eri uskontokuntien välille. Irakissa ja Syyriassa toimiva Islamilainen valtio -terroristijärjestö ei ole aiheuttanut ongelmia SAT-7:n toiminnalle. Ascott muistuttaa, että IS on aktiivinen toimija sosiaalisessa mediassa, ei niinkään mediassa muutoin. Lisäksi SAT-7 pysyttelee visusti politiikan ulkopuolella. Lähetysseurassa perjantaina aamupäivällä puhunut Ascott kävi maa maalta läpi arabikevään vaikutuksia. Esimerkiksi Syyrian tilanteesta hän muistutti YK:n lausuntoa siteeraten, että kyseessä on aikamme suurin humanitaarinen katastrofi. Hänellä ei ole vastausta siihen, kenen kanssa länsivaltojen pitäisi toimia yhteistyössä. Oppositio on jakaantunut lukemattomiin ryhmiin ja paikalla on muun muassa 15 000-20 000 ulkomaista taistelijaa. Tilanne on todella sekava. – Turkki on ainut malli modernille islamilaiselle demokratialle, Ascott toteaa. Turkki on juuri hyväksynyt SAT-7:n toiminnan laajenemisen maassaan, mistä SAT-7 aikoo todennäköisesti huomenna tiedottaa enemmän. Sat-7:n alueella on noin 15-16 miljoonaa kristittyä. Ascottin mukaan muslimeita kääntyy tällä hetkellä kristinuskoon, koska he ovat uupuneet muslimien, esimerkiksi shiiojen ja sunnien väliseen, jatkuvaan vihanpitoon ja siihen, että sovintotyö on niin tavattoman vaikeaa.
↧
Ajopuutaidetta Tampereen Seurakuntien talossa
Tampereen Seurakuntien talossa voi tutustua ajopuutaiteeseen lokakuun alusta lähtien. Näyttely koostuu Töölön seurakunnan kappalaisen, kirjailijan ja elokuvantekijän Ilmo Launiksen (1912–1995) taiteesta. Launis keräsi meren rannalta aaltojen kuljettamaa ja veden hiomaa hylkymateriaalia, josta sommitteli taulunsa. Launis on liittänyt jokaiseen työhönsä raamatullisen tekstin. – Evankelis-luterilaisessa kirkossa välitetään sanomaa melko vähän kristillisen kuvataiteen kautta. Rukoukseni on, että näyttely voisi tuoda seurakuntien tiloihin myös sellaisia ihmisiä, joille kirkon kynnys on syystä tai toisesta liian korkea, sanoo näyttelyn tuottaja Martti Tuure. Näyttelyn avaa tuomiorovasti ja näyttelyn suojelija Olli Hallikainen keskiviikkona 1. lokakuuta. Kuva: Mika Launis
↧