Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Renny Jokelin esitti viimeviikkoisella avajaisluennollaan muun muassa kysymyksen seurakunnan tiedottajan kelpoisuudesta Journalistiliiton jäseneksi. Aihe herätti keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa. Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen on julkaissut liiton verkkosivuilla vastauksensa luennolla esille tulleisiin kysymyksiin. Nieminen toteaa vastauksessaan, että Journalistiliiton nimestä huolimatta joidenkin sen jäsenten työhön kuuluu myös tehtäviä, jotka eivät ole journalismia sanan perinteisimmässä merkityksessä. Hänen mukaansa esimerkiksi tiedottajan ammattinimikkeellä työskenteleviä ei ole ennenkään suljettu kategorisesti liiton ulkopuolelle. Jokelin esitti luennollaan kysymyksen, ”millainen journalisti on henkilö, joka ’journalistisia elementtejä’ harjoittaen työskentelee seurakunnissa – kenen asiaa hän ajaa siteeratessaan pari tuhatta vuotta vanhaa tarinakokoelmaa". Nieminen rinnastaa kysymyksen mielekkyyden sen pohtimiseen, millainen journalisti on uskovainen henkilö, joka työskentelee toimittaja-tittelillä jossakin kirkollisessa julkaisussa. – Näitä julkaisuja on Suomessa paljon, ja näitä toimittajia on ollut paljon Journalistiliiton jäseninä jo kauan ennen uusia jäsenlinjauksiamme. Meidän asiamme ei ole julistaa heidän uskomuksiaan oikeiksi tai vääriksi. Emme määrittele jäsenkriteereissämme sitä, millaisen maailmankuvan inspiroimana journalismia pitää tehdä ja mistä aihepiireistä. Niemisen mielestä Jokelinin luennon parasta antia olivat arviot journalismin tehtävästä vallan vahtikoirina, tiedon ja ymmärryksen tuottajina kansalaisille sekä totuuden torvina yhteiskunnassa. – Tästä Journalistiliitto pitää edelleen kiinni. Journalismin puolustamista emme ole lopettamassa, Nieminen sanoo ja toteaa liiton jäsenrajojen tarkastelun olevan prosessi, joka tulee varmasti myös jatkumaan. Lue Journalistiliiton puheenjohtajan Arto Niemisen koko vastaus
Journalistiliiton puheenjohtaja puolustaa seurakuntien tiedottajien jäsenyyttä
↧
↧
Seppo Juntusen oikeudenkäynnistä liikkeellä virheellinen tieto
Julkisuudessa – muun muassa Iltalehti 17.9. – on kerrottu saarnaaja Seppo Juntusen rahankeräystoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä. Summa, jonka keräämisestä oikeudessa annetaan ratkaisu, on 12 000 euroa, ei 200 000 euroa, kuten huomenna ilmestyvässä Kotimaassakin virheellisesti kerrotaan. Kotimaa24:n tavoittama Seppo Juntunen sanoo, että summa, josta tosiasiallisesti on kyse, on "muutamia satoja euroja". Varsinainen epäselvyys koskee kolmen kuukauden jaksoa, jolloin Juntusen taustajärjestön Rukouspalvelu ry:n kotisivuilla oli esillä keräysvetoomus ja tilinumero, vaikka Rukouspalvelulla ei ollut voimassa olevaa rahankeräyslupaa. Asiaa käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa 17.9. ja ratkaisu tulee 9.10.
↧
Pakilan seurakunnan papit Aamulypsyllä
Pakilan seurakunta on lähtenyt omalla YouTube-videollaan mukaan Radio Suomipopin "Markkinoi Aamulypsyä"-tempaukseen. Aamulypsylle myönnettyä, markkinoimiseen tarkoitettua 15 000 euron summaa alettiin 1. syyskuuta alkaen käyttää niin, että kuulijat kutsuttiin mukaan tekemään omia markkinointitempauksiaan. Idean tempaukseen mukaan lähtemisestä sai Pakilan seurakunnan perhetyön lastenohjaaja Irene Berg-Järvinen kuultuaan radiossa tempauksesta mainoksen. Berg-Järvinen kertoo, että tempaukseen lähdettiin hyvän tekemisen takia. Mahdollisen "markkinointirahan" käyttökohde on vielä avoin, joskin seurakunnan työntekijöiden parissa on pohdittu jonkin isomman, kaikille avoimen tapahtuman järjestämistä. – Jos voitamme jotakin, raha käytetään tämän alueen ihmisten toiveiden mukaisesti. He saavat itse ehdottaa, mihin haluavat rahan käyttää ja lopulta kohde päätetään perinteisellä lappuäänestyksellä. Pakilan seurakunnan Aamulypsy-video on tehty koko työyhteisön voimin. Työntekijöiden lisäksi mukana oli iso joukko vapaaehtoisia sekä Hyvinkään maatalousoppilaitokselta lehmät, joita videolla lypsetään. Myös videon tuottanut Markus Kuisma on Pakilan seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä, iältään 17-vuotias, sosiaalisen median taitaja. Seurakunnan Facebook-sivuilla videota on tähän mennessä katsottu 2700 kertaa, mutta kommentteja ei juuri ole tullut. – Kun työntekijät ovat jakaneet videota omilla sivuillaan, on tullut palaute ollut positiivista, Berg-Järvinen toteaa. Pakilan seurakunnan facebook-sivut Katso Pakilan seurakunnan hulvaton video
↧
Uskonnolle kaivataan näkyvämpää roolia Yhdysvaltain politiikassa
Liki kolme neljästä amerikkalaisesta kokee uskonnon menettävän yhteiskunnallista merkitystään, todetaan Pew Research Centerin tutkimuksessa. Samalla amerikkalaiset kaipaavat kirkoille ja uskonnollisille toimijoille näkyvämpää roolia politiikassa ja sosiaalisissa kysymyksissä. Uskonnon ja politiikan sekoittamista vastustaneiden osuus on kuluneen neljän vuoden aikana laskenut neljällä prosenttiyksiköllä. Syyskuun alussa toteutetun kyselyn mukaan 49 prosenttia vastaajista kaipasi kirkoille aktiivisempaa roolia politiikassa, kun vastaava luku oli vuonna 2010 43 prosenttia. Vastaajista 48 prosenttia halusi uskonnollisten toimijoiden pysyttelevän politiikasta erossa. Neljä vuotta aiemmin heidän osuutensa oli 52 prosenttia vastanneista. Poliittista aktiivisuutta toivovien määrä oli noussut kaikissa haastatelluissa ryhmissä. Eniten heidän määränsä oli kasvanut republikaanien, valkoisten protestanttien ja katolilaisten keskuudessa. Pew Research Centerin mukaan tulokset heijastavat syventynyttä jakoa itsensä jollakin tavoin uskonnollisiksi mieltävien ja uskonnottomien amerikkalaisten välillä. Puhelinhaastatteluna toteutettuun kyselyyn vastasi syyskuun 2.-9. päivän välisenä aikana 2002 18 vuotta täyttänyttä amerikkalaista 50 eri osavaltiosta.
↧
Piispa Vikström: Suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin tehty kirkossa vedenjakaja
– Kirkossa ja uskossa on monia asioita, joihin ei voi antaa kovin yksiselitteisiä vastauksia, mikäli haluaa olla rehellinen, sanoo Porvoon piispa Björn Vikström Vantaan Laurin haastattelussa. Hän myöntää, että arat vastaukset ja epävarmuuden kanssa eläminen eivät oikein istu nykyiseen mediakulttuuriin, jossa piispoiltakin odotettaisiin napakkaa ja nopeaa kommentointia. – Tämä on ihan arkipäivän psykologiaa. Jotkut haluavat selkeitä vastauksia ja sääntöjä, jotta voisivat tuntea olonsa turvatuksi. Toisten on taas helpompaa hyväksyä se, että on paljon asioita, joista emme voi olla varmoja. Mutta en halua sanoa, että toinen olisi toista parempi. Vantaan Laurin haastattelussa Vikström arvioi, että suhtautumisesta seksuaalivähemmistöhin on tullut kirkon sisäisessä keskustelussa vedenjakaja. – Pidän valitettavana, että seksuaalivähemmistöjen asemasta on tullut kysymys, jolla ollaan valmiita repimään yhä syvempiä haavoja kirkkoruumiiseen – jos nyt tällaista metaforista kieltä voi käyttää. Vikström sanoo ymmärtävänsä, että kysymykselle annetaan niin suuri painoarvo, koska kyse on ihmisarvosta ja ihmisten kunnioittamisesta. – Silti vähän suren sitä, että tästä asiasta on onnistuttu tekemään kirkossa niin suuri vedenjakaja, sillä eihän se juuri näy siinä päivittäisessä työssä, jota seurakunnissa tehdään. Lue Kaisa Halosen tekemä Björn Vikströmin haastattelu Vantaan Laurissa
↧
↧
Nuorten ehdokkaiden määrä laski edellisistä vaaleista
Syksyn seurakuntavaaleissa kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin pyrkivien ehdokkaiden keski-ikä on hieman yli 53 vuotta. Ehdokkaista alle 30-vuotiaita on 7 prosenttia. Edellisissä, vuoden 2010 vaaleissa nuoria ehdokkaita oli lähes kymmenen prosenttia. Tähän lukuun päästiin nytkin ainakin joissakin isommissa kaupungeissa, kuten Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. – Hienoa, että nuoria on lähtenyt ehdolle, vaikka tietysti heitä voisi olla enemmänkin. Monessa paikassa kuitenkin päästiin siihen kymmeneen prosenttiin, NAVI -verkoston sihteeri Saara Nykänen kommentoi nuorten ehdokkaiden määrää. Nuorten aikuisten vaikuttamisverkostolla oli tavoitteena, että näissä vaaleissa joka kymmenes ehdokas olisi nuori, ja tähän on Nykäsen mielestä päästy hyvin. Edellisiä vaaleja markkinoitiin erityisesti nuorille, sillä 16-vuotiaat saivat ensimmäistä kertaa äänestää seurakuntavaaleissa. Tämän syksyn vaalikampanjassa nuoret eivät ole erityisenä kohteena. Saara Nykäsen mielestä Usko hyvän tekemiseen -kampanja puhuttelee kuitenkin myös nuoria aikuisia. – Saattaahan se, ettei ollut erityisesti nuorille suunnattua kampanjaa, vähän vaikuttaa ehdokasmääriin. Mutta nykyinen kampanja on mielestäni onnistunut. Nuorten luottamushenkilöiden kohdalla tuodaan usein esiin ikäluokan vilkas liikkuvuus, kun nuoret muuttavat opiskelupaikan perässä toiseen kaupunkiin. Saara Nykäsen mielestä vaara ei kuitenkaan rajoitu pelkästään nuoriin. Moni nuori jättää kirjat omaan kotikaupunkiinsa ja toimii siellä muutenkin aktiivisesti, vaikka opiskelisi muualla. – Nuorten omat ehdokaslistat ovat tässä suhteessa hyviä, sillä jos joku jättää paikkansa, tilalle nousee toinen nuori, Nykänen sanoo. NAVI-verkoston kokemusten pohjalta uudet luottamushenkilöt ikään katsomatta tarvitsevat tukea tehtävässään. Seurakunnan hallinto voi olla haastavaa kenelle tahansa ja ilman tukea on vaikea saada varmuutta päätöksentekoon. – Toivomme, että kun uusien luottamushenkilöiden koulutusta suunnitellaan, siihen otettaisiin mukaan edellisissä vaaleissa uutena läpi päässeitä. Heillä on paras kokemus siitä, millaista tukea tarvitaan.
↧
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen Pikkukirkon myynnistä
Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt savonlinnalaisen yksityishenkilön valituksen koskien Savonlinnan Pikkukirkon myyntiä Savonlinnan Pikkukirkko -kulttuuriyhdistys ry:lle. Savonlinna-Säämingin seurakunnan kirkkovaltuusto päätti myynnistä vuonna 2012. Päätöksestä valitettiin ensin Kirkkohallitukseen ja edelleen Helsingin hallinto-oikeuteen. Päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän sisällä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lue myös: Valitus Savonlinnan pikkukirkon myynnistä hylättiin
↧
Obama nosti YK:ssa esiin Kirkon Ulkomaanavun työn
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama viittasi puheessaan YK:n yleiskokouksessa keskiviikkona kahteen kertaan Kirkon Ulkomaanavun työhön. Obaman mukaan ISISin, al Qaidan tai Boko Haramin ideologia ei kestä johdonmukaista ja avointa kritiikkiä. Hän nosti esimerkiksi kritiikistä Kirkon ulkomaanavun kanssa yhteistyötä tekevän Sheik bin Bayyah’n lausunnon, jossa hän tuomitsee Islamilaisen valtion. Kirkon Ulkomaanavun johtajan Antti Pentikäisen mukaan Sheik bin Bayyah on Washingtonissa Kirkon Ulkomaanavun kutsusta pohtimassa miten tukea uskonnollisten johtajien työtä radikalismin torjumiseksi. – Hän julkaisi juuri fatwan, jossa tuomitsee Islamilaisen valtion. Kun Valkoinen talo kuuli tästä, he halusivat liittää puheeseen sitaatin bin Bayyalta ja kutsuivat hänet aitioon kuuntelemaan puhetta. Työ jatkuu tänään USIP:n vetämässä työpajassa. Perjantaina meillä on yhteinen tiedotustilaisuus bin Bayyahin kanssa Washingtonissa, Pentikäinen sanoo. Obama lainasi myös uskonnollisten johtajien Keski-Afrikan tasavaltaan tekemän rauhanvälitysmatkan julkilausumaa. Matka oli Ulkomaanavun ja Valkoisen talon järjestämä. – Katsokaa kristittyjä ja islamilaisia johtajia, jotka sanoutuivat irti väkivallasta Keski-Afrikan tasavallassa. Kuunnelkaa imaamia, joka sanoi: Poliitikot yrittävät jakaa maamme uskonnot, mutta uskonnon ei pitäisi olla syy vihaan, sotaan tai konfliktiin, Obama sanoi. Pentikäisen mukaan kansainvälinen tilanne on tehnyt kaikille selväksi mihin uskonnollisia johtajia rauhantyössä tarvitaan. – Radikalismin torjunta on erittäin ajankohtaista, mutta en usko että ongelmaa ja sitä mitä sille voidaan tehdä, ymmärretään vielä riittävästi. Siksi olemme koonneet uskonnollisia johtajia 12 maasta kertomaan näkemyksistään.
↧
HHU: Kirkkoherralla saatanalliset sähköpostiosoitteet
Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo nauratti 24.9. Nelosen Hyvien ja huonojen uutisten studioväkeä ja tv-katsojia vitsailemalla muun muassa kirkon sähköpostiosoitteesta. Laajasalo vitsaili suositussa huumoriohjelmassa evl.fi-osoitteesta sekä itsellään aiemmin olleesta kaupungin hel.fi-osoitteesta. Ohjelman nauhoituksessa puhuttiin myös erikoisessa yhteydessä Jeesuksesta. Katso kohtaus sähköpostien nimistä ja Jeesuksen kohtaamisesta
↧
↧
Cafe Kryptalta yli 13 000 euroa kehitysmaiden vammaisten hyväksi
Oulun tuomiokirkon kryptassa sijaitsevassa Cafe Kryptassa vieraili kuluneen kesän aikana keskimäärin 50 kävijää päivässä. Kahvila tuotti kesän aikana 13 407 euroa. Tuotto suunnataan Suomen Lähetysseuran Tasaus-keräykseen. Tasaus-keräyksellä autetaan tänä vuonna kehitysmaiden vammaisia ihmisiä tulemaan osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Cafe Kryptan tuotolla maksetaan koulun vuosimaksu ja koulupuvut 383 alakouluikäiselle kehitysmaan lapselle. Cafe Krypta oli viidettä kertaa avoinna koko kesän.
↧
Dokumentti entisistä Jehovan todistajista julkaistiin verkossa
Helsingin ja Tromssan elokuvafestivaaleilla tänä vuonna esitetty Luopuneet - Kohtaloita Vartiotornin varjosta -dokumentti on nyt katsottavissa myös internetissä. Iita Pirttikosken ohjaama dokumentti kertoo neljän entisen Jehovan todistajan tarinan. Elokuvassa käsitellään henkilökohtaisten kertomusten kautta muun muassa liikkeen karttamiskäytäntöä ja oikeuskomiteoiden toimintaa. Jehovan todistajien edustajana on liikkeen tiedottaja Veikko Leinonen. Dokumentti on katsottavissa avoimen Facebook-sivun kautta
↧
Esse alkaa ilmestyä joka toinen viikko
Espoon ja Kauniaisten seurakuntien lehti Esse ilmestyy ensi vuoden alusta lähtien joka toinen viikko, 25 kertaa vuodessa. Samalla lehden sivumäärä kasvaa. Lehti jaetaan osoitteellisena jäsentalouksiin kuten tähänkin asti. Essen kustantajana jatkaa Kotimaa Oy, joka voitti tarjouskilpailun. Asiasta päätti Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto keskiviikkona 24.9. Myös Vantaalla ilmestyvä Vantaan Lauri harventaa ilmestymistiheyttään Essen tavoin ja siirtää painopistettä verkkoviestintään. Suunnitteilla on lisäksi pääkaupunkiseudun seurakuntalehtien yhteinen verkkomedia, jonka työnimenä on ollut Metrokirkko. Lue lisää Essen ilmestymisestä Lue pääkaupunkiseudun seurakuntalehtien yhteistyöstä ja Metrokirkko-hankkeesta Kirsi Rostamon Seurakuntalainen-sivuston kolumnista
↧
Museovirasto pysäytti hautausmaan aidan kunnostustyöt
Museovirasto on keskeyttänyt Savonlinnan Kirkkoniemen hautausmaata ympäröivän aidan kunnostustyöt. Museoviraston kanta on, että purettuna oleva aidan osa tulee koota uudelleen vanhoista kivistä vanhan mallin mukaiseksi. Uudelleen rakennettua aitaa ei kuitenkaan tarvitse purkaa. Kirkkoniemen alue on kirkkolain suojelema kokonaisuus, johon kuuluvat kellotapuli, hautausmaa ja hautausmaan aita. Hautausmaa on suojeltu myös muinaismuistolailla. Jo kunnostettu aidanosa poikkeaa Museoviraston mukaan rakennustekniikaltaan, mitoitukseltaan ja materiaaleiltaan vanhasta kylmämuuritekniikalla toteutetusta kiviaidasta. Kirkkoniemen hautausmaalle on haudattu noin 30 000 vainajaa. Viimeinen hautaus oli vuonna 1936.
↧
↧
SSS: Salon kirkosta postimerkki
Salon posti juhlistaa 9.10. vietettävää Postimerkin päivää omalla kaupungin kirkkoa esittävällä postimerkillä ja erikoisleimalla. Asiasta kertoi Salon Seudun Sanomat. Lehden mukaan paikallisen postin suunnitelmana on tehdä jatkossa vuosittain postimerkki yhdestä Salon alueen kirkosta. Kirkkoja on yhteensä 14. Ensimmäisessä postimerkissä oleva Salon puurakenteinen kirkko valmistui 1894 rukoushuoneeksi. Muutostöiden jälkeen se vihittiin 1927 kirkoksi. Torni valmistui 1933. Kirkko on uudistettu 1985.
↧
Piispa Luoma: Ehkäisystä päättäminen on perheen sisäinen asia
Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma korostaa, että perheen koosta päättäminen on luterilaisessa kirkossa perheen sisäinen asia. Luoma muistuttaa, että evankelis-luterilaisen kirkon piispat ottivat asiaan selvän kannan jo Kasvamaan yhdessä -kannanotossa vuonna 1984. – Lähtökohtana on se, että jokaisella syntyvällä lapsella on oikeus olla odotettu ja toivottu, Luoma korostaa. Luoma kommentoi Vuokko Ilolan ja Aila Ruohon tuoreen kirjan Usko, toivo ja raskaus herättämää keskustelua torstaina Espoonlahden seurakunnan piispantarkastuksen yhteydessä. Piispa pitää vanhempien mahdollisuutta päättää perhesuunnittelusta luovuttamattomana. – Kristitty perhe, joka turvautuu perhesuunnitteluun, ei tee mitään sellaista, joka olisi väärin Jumalan silmissä. Tällaisia ratkaisuja ei saa sitoa yhteisön hyväksyntään. Millään hengellisellä yhteisöllä ei siis ole oikeutta sanoa vanhemmille, mikä on perheen oikea koko, tai kuinka heidän tulisi suhtautua perhesuunnitteluun. Sama koskee piispan mukaan myös yleistä mielipidettä, joka ei saisi syyllistää suurta perhettä toivovia vanhempia. – Suuri perhe on upea asia, jos vanhemmat haluavat sellaisen, Luoma korostaa. Luoma lisää, että naisen näkökulma on ratkaiseva, jos vanhempien kesken ei synny yksimielisyyttä perhesuunnittelusta. Perustelu on yksinkertainen: mahdollinen raskaus koskee ennen kaikkea naista, ja kysymys on hänen voimavaroistaan ja terveydentilastaan. Hengellinen johtajuus edellyttää kritiikin kohteeksi suostumista Ilolan ja Ruohon kirjasta noussut keskustelu on nostanut pintaan kysymyksen, eikö kirkko voi tehdä asiassa mitään. – Minusta kyse on ennen kaikkea siitä, ketä ihmiset pitävät hengellisenä auktoriteettinaan. Kuten tunnettua, sellaisina pidetään monia muitakin vaikuttajia kuin vain esimerkiksi piispoja, Luoma sanoo. Kun joku nousee hengelliseksi auktoriteetiksi, hänen on Luoman mukaan oltava erityisen tarkkana opetuksensa suhteen. Piispa tähdentää, että vastuulliseen hengelliseen johtamiseen sisältyy välttämättä valmius itsekritiikkiin ja suostuminen kritiikin kohteeksi. Mikäli tämä ominaisuus puuttuu, johtamisessa on "astian makua", kuten herätysliikkeissä on tavattu sanoa. Piispan mukaan on tervetullutta, että ihmiset ovat tarkkoja siitä, kenet he hyväksyvät hengelliseksi auktoriteetiksi. Tämä on tärkeää, koska kyse on sananjulistajan ja kuulijoiden vuorovaikutuksesta. - Vastuu ei ole vain julistajilla, vaan myös kirkkokansalla, joka ottaa opetusta vastaan, Luoma sanoo. Luoma kiinnittää huomiota myös tilanteisiin, joissa jonkun hengellisenä auktoriteettina pidetyn ihmisen asema syystä tai toisesta murenee. Tilanteisiin liittyy usein surullisiakin piirteitä. – Varsinkin sosiaalisessa mediassa on näissä yhteyksissä havaittavissa peittelemätöntä vahingoniloa. Siihen ei minusta ole vähäisintäkään syytä. Kuva: Espoon hiippakunta /Tuula Rasilainen
↧
Uusi kehitysministeri uskoo kansalaisjärjestöihin
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimittää tänään perjantaina SDP:n kansanedustajan Sirpa Paateron kehitys- ja omistajaohjausasioista vastaavaksi ministeriksi. Paatero sanoo olleensa mukana kansalaisjärjestötoiminnassa. – Ja kehitysyhteistyötä tehdään paljon juuri kansalaisjärjestöjen kautta. Uskon tähän ruohonjuuritason toimintaan ja haluan sitä vahvistaa niin täällä Suomessa kuin kehitysmaissa, Paatero totesi. Paateron mukaan Suomella on annettavaa kehitysyhteistyössä muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen, opettajien ja sairaanhoitajien koulutukseen, hallinnon järjestämiseen ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. – Suomi ei valitettavasti ole saavuttamassa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta kehitysyhteistyössä ja jatkossa joudutaan katsomaan, kuinka paljon tätä työtä voidaan tehdä muilla kuin kehitysyhteistyörahoilla, Paatero sanoi eilen tiedotustilaisuudessa.
↧
Arkkipiispa lauantain Ykkösaamussa – lähetä kysymyksiä
Arkkipiispa Kari Mäkinen on lauantaina Yle TV1:n Ykkösaamun vieraana. Ykkösaamu toivoo kysymyksiä myös television katselijoilta. Kysymyksiä voi kirjoittaa Yle Uutisten sivuille, uutisten Facebook-ryhmään tai sähköpostitse osoitteeseen: tv1.ykkosaamu@yle.fi. Kysymyksiä otetaan vastaan lauantaihin 27.9. klo 10 saakka. Arkkipiispan haastattelu alkaa TV1:ssä klo 10.05. Kuva: Minerva Seppälä
↧
↧
KD-nuoret haluavat politiikan pois seurakuntavaaleista
Suomen Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten mielestä puoluelistat eivät kuulu seurakuntavaaleihin. Puoluepoliittisia listoja on lähes kaikilla puolueilla, mutta ei KD:lla. – On ironista, että Suomessa varoitetaan sekoittamasta uskontoa puoluepolitiikkaan. Kuitenkin useat muut puolueet ottavat seurakuntavaaleista kaiken puoluepoliittisuuden irti, sanoo KD Nuorten puheenjohtaja Mikko Kiuttu KD Nuoret peräänkuuluttaa kaikilta puolueilta vastuullista ja johdonmukaista toimintaa. – Sanojen ja tekojen tulee puhua samaa kieltä. Eli ei tuomita toisten käyttäytymistä jos itse toimitaan samalla tavalla. KD Nuoret haluaa kuitenkin rohkaista 16 vuotta täyttäneitä evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia nuoria äänestämään. Lue: Nuorten ehdokkaiden määrä laski edellisistä vaaleista Seurakuntavaaleissa yli 19 000 ehdokasta
↧
Pappi Me Naisissa: Kirkko on hukannut perusideansa
Pappi ja sosiaalityön opiskelija Pauliina Kuokka kommentoi juuri ilmestyneen Me Naiset -lehden haastattelussa luterilaisen kirkon rahankäyttöä. Hänen mielestään rahat ja työntekijöiden aika kuluvat kirkon ydinsanoman kannalta vääriin asioihin. Kuokka arvostelee tapaa, jolla kirkon varoja käytetään myös tuoreessa Kevätjää-kirjassaan. Hänen mielestään se, että rahaa kuluu muun muassa työntekijöiden kuljetuksiin ulkomaille ja heidän viemiseensä retriitteihin hemmoteltaviksi on arveluttavaa. – Seurakunnissa ajatellaan ennen kaikkea kunniallista, hyvinvoivaa veronmaksajaa, ei niitä, jotka apua oikeasti tarvitsisivat. Kirkko on hukannut perusideansa, sillä siellä käytetään paljon rahaa kärsivien ihmisten kannalta toisarvoiseen puuhasteluun, Kuokka sanoo Me Naisille. Eriävien näkemystensä vuoksi Kuokka päätti lopettaa kirkossa työskentelyn. Hän tuntee voivansa auttaa ihmisiä enemmän sosiaalityössä, jonka opintoja hän parhaillaan viimeistelee. Lue Pauliina Kuokan haastattelu myös 18.9. ilmestyneestä Kotimaasta. Kuva Marjaana Malkamäki
↧
“Herätysliikkeet ovat ihan pihalla”
Vanhat liikkeet ovat ihan pihalla siitä, mitä kansan parissa tapahtuu, sanoo herätysliikkeiden historiasta kirjan kirjoittanut Teemu Kakkuri Kotimaa-lehden haastattelussa. – Kansa kulkee yli herätysliikerajojen. Kakkurin mielestä ne ovat oikeassa, jotka kysyvät, missä on herätysliikkeiden herätys. – Heräämiset tapahtuvat nyt enimmäkseen muualla, esimerkiksi herätysliikkeiden rajoja noudattelemattomissa rukouspiireissä, Alfa-kursseilla ja internetissä. Kakkuri suosittelee jokaiselle järjestölle hyödyllistä hetkeä peilin edessä. Ensimmäisinä peilin eteen joutuvat evankeliset, Kansanlähetys ja Raamattuopisto. – Ne keskittyvät ylläpitämään omia rakenteitaan ja omaa työtään. Varsinkin Sley elää kokousten ja pöytäkirjojen pölyssä. Nämä liikkeet pitäisi Kakkurin mielestä ryöstää takaisin kansanliikkeiksi, jotta alkuperäisestä ydinsisällöstä tulisi niiden voima ja olemassaolon syy. Kakkurin havainnon mukaan vanhoillislestadiolaisuus näyttää käyvän muutamassa vuodessa läpi samanlaisen modernisaation, joka vei muilta liikkeiltä puoli vuosisataa. Raahen seurakuntapastorina työskentelevän, teologian tohtori Teemu Kakkurin kirja Suomalainen herätys ilmestyy lähiviikkoina. Lue Danielle Miettisen tekemän Teemu Kakkurin laaja haastattelu 25..9. ilmestyneestä Kotimaasta. Kuva: Jani Laukkanen
↧
